villapaita Viron villasta

Viime syksynä kävimmeTallinna reisulla ja sieltä ostamistani 5 kg lankoja pitää alkaa vähentämään  grammoja pois ja tässä ensimmäinen. Malli on omasta päästäni, puseron edustaan tulee vielä kaksi valtavaa nappia jotka maksoivat  yli 5 € kpl , taisi tulla napit maksamaan enemmän kuin koko pusero. Kuten ennenkin olen kertonut, että tapanani on tehdä liian pieniä ja niin tuli mielestäni tästäkin ainakin hihojen osalta, minullahan on komiat ns allit, enhän sitä ymmärtänyt kun hihoja neuloin. Lankana villa oli mielestäni todella hyvä neuloa,  työ kyllä eteni hitaasti langan ohuuden takia. Lankaa puseroon meni yllättävän vähän, noin 550 g niin ettei tuo lankamäärä paljoa vähentynyt.
Tyttäreni puseroa kuvasi moneen otteeseen päälläni ennen kuin sai otettua mieleiseni otoksen,  kun pyysin ottamaan häntä alempaa kuvan, kuvauskulma oli tietenkin hänen huumorintajunsa tuntien taas kerran lähinnä leveän Kanniston suvun lantion kuvausta, no tuli sieltä sitten kuva jonka kelpuutin ja joka nyt lähinnä kuvaa puseroa. Ajattelin, että laitetaan tytön mieliksi tänne myös tuo lannekuva kun se niin hilpeyttä herätti.

Neuleliivi

Jo paljon ennen joulua tein neuleliivin Novitan Crystal langasta. Oli hieman pettymys miten paksu "pönkkö" neuleesta tuli, vaikka olisi se pitänyt tietääkkin kun lanka oli tuollaista. Ehkä tätä kuitenkin joskus tulee pidettyä , siis eeeehhkä....

Koirasukat

Tein jouluksi vanhemmalle lapsenlapselleni villasukat ja kuinka ollakkaan, tapani mukaan jälleen tuli liian pienet, niinpä heti joulun jälkeen tein hänelle uudet. Äitini serkku on tehnyt varmaan liki koko suvulle koirasukkia ja ajattelin, että jospa pienelle pojalle tekisin sellaiset vähän samalla mallilla. Sukkien varresta jätin ns. karvat pois, eli ryijysolmuhapsut , koska ajattelin että niistä voi olla vain haittaa esim kenkään laitettaessa, viiksikarvat piti kyllä tehdä

villasukkia ym näperryksiä

No niin, aletaanpa sitten purkaa mitä sinne pukin pussiin ehdin saamaan vuonna 2011. Suuret suunnitelmat olivat, että jo tammikuulla aloitan valmistelut niin että kaikki saan hyvissä ajoin valmiiksi, mutta niinhän siinä kävi, että vielä viimeisen yön vietin kutimieni kimpussa. Aivan tavallisia villasukkia oli muutamien toivelistalla ja niistä siis aloitin joskus syksyllä , en siis tammikuulla niin kuin suunnittelin.
päätin aloittaa pienimmistä ja tein neljälle pienille pojille ensimmäisenä sukat


LASTEN VILLASUKKIA

Isoimmista sitten tuli kuitenkin liian pienet, mutta ehkä pikkuveli voi sitten pitää niitä jossakin vaiheessa ja iso veli saa uudet heti kun mummilaan saapuu. Pienten kaksos-poikien siskolle sitten ajattelin tehdä leppäkerttusukat ja ne sentään olivat olleet sopivat liki neljävuotiaan jalkaan.

LEPPÄKERTTUSUKAT

Vanhempi tyttöni pyysi lenkkarisukkia, ne eivät oikein olleet minun mieleeni ja niinpä päätin olla neulomatta kehräsluun kohdalle valkoisia ympyröitä ja niin nauhat poistamalla saa helposti tavalliset sukat. Tytön sukat ovat Nalle-langasta ja totesin, että " lenkkareista tulee paremmat paksummasta langasta niinpä vävyn sukat tein seiska-veikasta. Tässä sitten huomasinkin, ettei tytön punaisista "lenkkareista " tullut kuvaa otettuakaan, mutta ompa vävyn sukista otettu kuva isoissa jaloissa ( pari numeroa taitavat olla isommat kuin vävyn pieni siro jalka)

LENKKARISUKAT

Nuoremmalle tytölleni päätin tehdä aivan tavalliset ruutukuviolla olevat villasukat tytön lempivärisinä Nalle-langasta.

RUUTUKUVIOISET VILLASUKAT

Poika sai aivan perinteiset siniset miesten sukat seiskaveikasta, samoin sai parempi puoliskoni ruskeat
MIESTEN SUKAT

    

Isoimmille lastenlapsille tein kettuhuivit. Joskus kun omat lapset olivat pieniä x- anoppini joka on kova neulomaan ,teki lapsilleni huivit samantapaisesti ja siitä tuli mieleeni , että miksipä sitä mallia muuttamalla voisi tehdä kettuhuivit ja ei kun kehittelemään mallia. Lankana on Nalle-lanka.

KETTUHUIVI

Tästä se alkoi luomalla puikolle neljä silmää ja neuloa ensimmäinen kerros, sen jälkeen poimia toiselle puikolle kutoen neljä silmää.

Näitä puikkoja aloin kutoa "renkaaksi" lisäten molemmissa reunoissa molemmille puikoille joka toinen kerros yksi simukka. Neuleena keskimmäiset neljä silmää oikein neulosta ja reunimmaiset nurin pään etupuolella ja takapuolella koko ajan nurin.

Näin alkoi muotoutua ketun kuono. Ketun pään tein kaksinkertaisena siksi, että sillä saa enemmän pään muotoa. Kun reunoihin oli tarpeeksi lisätty silmiä otin käyttöön kaikki viisi sukkapuikkoa.

Kun kuonon pituus on sopiva, vaihdoin langan oranssin ruskeaan ja jatkoin samalla tavalla raunoissa silmiä lisäten.

Kun oranssia on neulottu neljä kerrosta neulotaan  keskimmäiset kuusi silmää oikein

Pään takapuolella jatketaan koko ajan nurin neulomista.

Kun oranssilla on neulottu 12 kerrosta neulotaan keskimmäiset kymmenen silmää oikein ( silmän paikat) ,näin ommellaan kolme kerrosta ja sen jälkeen jatketaan kuuden keskimmäisen neulomista oikein. Pään reunojen lisäykset lopetin tässä vaiheessa.

Kun pään pituus on sopiva, jaa silmukat kahdelle puikolle pään suuntaisesti ja ompele molemmilta puikoilta silmukat yhteen yhdeksi yhdelle puikolle

Neulo puikolta joka toinen silmukka toiselle puikolle yksi oikein yksi nurin ja jätä joka toinen silmukka odottamaan toiselle puikolle, neulo näin noin viisi cm ja neulo toinen puikko samoin.

Yhdistä jälleen silmät kutoen joka toisen silmukka vuorotellen molemmilta puikoilta ja jatka neulomista aina oikein molemmilta puikoilta ( yksinkertaisena) niin pitkäksi , että ylettyy kaulan ympärille. Sen jälkeen jaa jälleen silmät kahdelle puikolle kutoen oikein nurin viitisen senttiä, samoin toisella puikolla ja yhdistä sen jälkeen taas yhdelle puikolle ja , neulo muutama kerros ja vaihda valkoiseen lankaan (hännänpää) aloita molemmissa reunoissa kavennukset joka toisella kerroksella

Ompele ketulle silmät ja poimi molemmista reunoista viistoon puikolle10 silmää neulo niillä aina oikein 12 kerrosta jaa kahdelle puikolle ja päätä molemmilta puikoilta yhteen neuloen kaikki silmät.niin, että muotoutuu korvat.

Kiinnitä lopuksi viikset ja kettu on valmis.

Vanhempi tyttöni antoi omia lankojaan ja ajattelin että niistä voisi tehdä tytöille pipot , yhdistin lankaan omaa angoralankaani ja ihan lämpimän näköiset peruspipot tuli

PIPO

Tuli myös pitkästä aikaa tehtyä parit tumput pikkupojille

LAPASET

TITI-NALLE

Sitten haastavin jouluneule oli Titi-Nallen puku tai oikeastaa nallen hankinta ympäri Suomen maata etsimme valkoista isoa nallea aina Oulua myöden löytämättä, niinpä oli tyydyttävä ruskeaan nalleen ja tehdä sille titipuku. Nallen sai sitten pieni Titi-Nalle fani ja juuri valmistui viimeisenä yönä.

Langaksi ostin Novitan paksua ällö akryylilankaa, nopea kutoa ja valkoiset pallot liiviin tein villasta neulahuovutuksena, laiska ja kiire kun oli, etten ehtinyt päälle ompeleen. Housujen kanssa olikin sitten haastetta kun Titin jalat lähtivät vartalon etu-osasta ja takapuoli näin ollen paljon pidemmällä. Kun housut on neulottu pyöröpuikoilla piti osata lisätä takapuoleen tarpeeksi silmukkoita ja nostaa vyötäröä neulomalla välillä eteentakaisin takaosan puolelta.

Nuo housut olisivat kyllä mahtuneet neulojalleenkin ;D) Ihan söpö tuli, vaikka itse sanonkin. Titi valmiina lähtemään Vantaalle uuteen kotiin.

Huopanen lankana

Ajattelin tehdä patalappuja huopanen langasta . Neuloin seiskan puikoilla ja kuinka ollakkaan taas liian pienillä puikoilla ja liian tiivistä, koska ohjeen mukaan pestessäni kutistui aivan liikaa ja tuli liian jäykkiä. Mikä huvittavinta, taas ajattelin jotakin fiksua ja tein reunoja kiertamään kehyksen aina oikein neulomalla, suuret suunnitelmat oli, että siihen keskelle tulee neulahuovutuksena kuvia.pyykkikoneesta kun huopaseni nostin, ei jälkeäkään mistään reunakuvioista

Tässä näkee vielä kehyksen reunassa

Huovutetuissa ei sitten enää kehystä näe ja kokoon on melkoisesti mennyt. Pieni sydän etualalla on neulahuovutettu piparimuottia apuna käyttäen, ensin on neulattu villaa kerros, sitten lisätty hopeanarua lenkiksi villan päälle ja sen päälle jälleen neulattu villaa niin että  lenkki jäi sydämen sisään. kivoja pieniä joululahjoja vaikka ystäville tai joulukuuseen laitettavaksi.

Styroksikartion päälle neulasin villaa ja hopeanarua, latvaan liimattu tähti.

Patalappuihin vapaalla kädellä ilman mallia neulattu kuvia. Erisävyiset villat antavat elävyyttä kuvioihin

Yritys tämäkin. Korttiaihioon liimattu huopakangas ja siihen yritetty neulahuovuttaa kuvio kiinni, jotenkin se onnistui

Pitsineulejakku

Kevät 2011 Novita-lehdessä oli mielestäni kaunis pitsineulejakku, lankana Novita Tennessee. Jakku oli mielestäni aika isotöinen ja tietenkin siinä kävi sitten kuin alkusenteillä pelkäsin, arvioin itseni jälleen ( ; D ) liian isoksi, joten jakusta tuli aika hulppean kokoinen. Jakku vois olla nyt myynnissä jos joku on halukas ostamaan. Malli on kyllä kaunis ja ajattelin , että kun saan kaikki jouluhössötykset  tehtyä ( on taas melkoisia suunnitelmia, joista tuskin puoletkaan toteutuu, no ainahan voi yrittää.) niin taidan tehdä itselleni uuden, mutta aikastavalla pienemmän.

Yleensä neulon aika tiukkaa, siskoni sai hyvät naurut tämänkin jakun alkusilmukoita luotuani, olivat niin tiukasti puikoilla, etten saanut toista puikkoa vedettyä pois. Päätin siis nyt neuloa isomilla puikoilla, jotta tulisi ns höllempi neulos ja kai siitä johtuen jakusta tulikin sitten kolttu.

Malliin olen kuitenkin aivan tyytyväinen, rakas kumppanini kyllä sanoi, että pitäisin sitä mökillä, siellä ei  haittaa vaikka päällä roikkuukin ja miksipä haittaisi lähes metsän keskellä kaukana kaikesta. ;)

Luonnossa olevaa kudottua taidetta

Niin kaunista on syksyn kasteisena aamuna, auringonvaloa vasten katsotut kudotut seitit ovat sellainen taidonnäytös ettei paremmasta väliä, harmi vain kun kuvissa ei pääse oikeuksiinsa

Hartiahuivi

Täällä paljon puhutaan ns. Ufoista, eli kesken jääneistä käsitöistä. Minulla oli varsinainen ufo, huivia olen alkanut tehdä joskus yli 30 vuotta sitten, huh, miten vanha oikein olen, no hiukan yli kolmenkymmenen. Sitä en yhtään muista mistä tämä malli on eteeni tullut, mutta lanka oli vyyhdissä ja todella ohutta. En muista oliko kesken jäännin syynä juuri se että työ eteni niin hitaasti. Nyt kyllä vastaavaa jos aloittaisin niin jättäisin suosiolla jo alkusenteille, en sen tähden, että lanka on ohutta vaan siksi, että se on mustaa.  tässä iässä kun ei enää tahdo nähdä edes hyvällä valaistuksella moista virkata.
Mallia kun ei ollut enää olemassa niin päätin mennä siitä missä aita on matalin, eli virkkasin reunoihin pelkkiä ketjusilmukoita useamman kerroksen niin että sain siitä "herkemmän" näköisen. Ikinä en enää mustasta tee mitään.

 Olen kuitenkin kiitollinen, että äitini on tämän ufon säilyttänyt jossakin laatikkonsa tai kaappinsa perukoilla ja sain sen nyt valmiiksi, ehkä sillekkin joskus käyttöä löytyy.
Pitää sen verran kertoa, että punainen Marimekon pusero, joka kuvassa on päälläni, sen on lähettänyt minulle joku tuntematon leijamaailmasta. Pusero tuli postissa muumilaatikossa ja ilman lähettäjän nimeä. Kiitos sille ihanalle ihmiselle sinne jonnekkin ....

NEULOTTU PITSIPOOLO MUUNNELTUNA

Talvi 2010 numerossa oli kaunis punainen pusero ja ohje paksusta langasta ja isoilla puikoilla. ajattelin jospa saisin sen jo talven aikana valmiiksi, ei muuta kuin langan ostoon. Novita Tempoa

Mallia muutin jättämällä poolokauluksen tekemättä, koska korkea kaulus ahdistaa minua. Kerrankin sain työni valmiiksi silloinkun pitikin eli saman talven aikana, muutama yövuoro siinä kului.Työhöni olen todella tyytyväinen ja mielestäni onnistuin kerrankin saamaan mieleiseni aikaansaannoksen.

KESÄNEULE

Viimekesän Novita lehdessä oli mielestäni kaunis kesäpuseron malli ja siihen kuuluva huivi. Niinpä jälleen kerran innostuin ostamaan langat ja varmasti niin paljon, että riittää.

Malli näytti helpolta ja yksinkertaiselta, mutta kuinka kävikään, kuvio tuottikin ongelmia, ei mitään logiikkaa.
Tuli kysyttyä apua rakkaalta siskoltanikin joka on himo ompelija, ja hän kun aikoi tehdä saman mallin mukaan. Totesi tuokin, ettei taida olla hänen juttunsa.
Puseron tein kuin teinkin jouluksi valmiiksi sisulla ja hammasten kiristyksellä, mutta huivi jäi haaveeksi ja langat odottamaan hamaan tulevaisuuteen.. jos silloinkaan...
Mutta onneksi neuloja tyttöni oli joululomalla ja valitti tekemisen puutetta, löin langat käteen ja pyysin tekemään puserooni huivin mallilla millä hyvänsä. Niin siinä kävi, että huivi syntyi ja käytettyäkin jo tuli tätini miehen 80 vuotisjuhlissa.