Tässä loman lomassa sain painavan paketin Sly-ystävältäni
Paketti sisälsi Pizzaan tarvittavia aineksia
- Pizzajauhoa
- tomaattimurskaa
- kuivahiivaa ( tästä on aina puutetta kun sitä tarvisi)
- tonnikalaa
- pizzamaustetta ( sopii moneen maustamiseen
- makeutettua maitotiivistettä ( tätä en ole ennen itse kokeillutkaan)
- täytekeksejä ja ihanaa.... lakritsaa
Nämä ainekset taitavat löytää tiensä juhannuksena mökille. Kiitos ystäväni, tarpeeseen kaikki tulevat, niin ja nuo lakritsat hyvä kun ehtivät kuvaan, syöty.
torstai 14. kesäkuuta 2012
lauantai 2. kesäkuuta 2012
Mökkielämää
Aiemmin olen kertonut mökillämme vuosia viettäneistä Onni ja Helmi sorsista, nyt heillä on pientä perheenlisäystä. Olemme ihmetelleet miksi niitä on vain 4 pientä höyhenpalleroa kun yleensä sorsilla on noin 10 poikasen pesue.
Yritin ottaa perheestä kuvaa, mutta ovat niin arkoja etteivät päästä lähelle ja kamerani zoomi melko heikko ottaa kaukaa rantaruohikosta kuvaa.
On hienoa seurata sorsaperheen elämää, emo kutsuu ja pojat tottelee, onkohan eläinlapsille uhmaa ollenkaan. Mikähän on näiden pienten tulevaisuus, vanhempansa ovat viettäneet vuosia lomahelmessämme.
Toivotamme onnea heidän elämäänsä , minne se sitten johtaakaan.
Muuta Lomahelmen ihmeellisyyksiä. Viime keväänä istutimme kolme omenapuuta ja hyvin syksyllä olimme suojaavinamme ne talven tuhoilta, siis jyrsijöiltä, mutta kuinkas kävikään, raskas lumitaakka oli painanut suojaverkot alas ja rusakot paholaiset päässeet pupertamaan rungot ja oksat lähes täysin. Viikonloppuna jolloin tuhot huomasimme niin kaupat olivat kiinni ja eihän meillä ollut mitään suoja-aineita mukana, paikalliselta ABC:ltä löytyi sinitarraa ja siitä muotoilimme pitkiä kaistaleita jotka sitten kieputimme hätävaraksi runkojen ympärille. Sinitarrat siinä sitten viikon olivat ennen kuin saivat vauriot vahan suojakseen
( oli muuten tarraa hankala poistaa, oli niin iskostunut tiukkaan kiinni) ja tässä tulos.
Nyt omenapuut täydessä kukassa, joku ystävällinen kyllä lohdutti, että ensimmäisenä vuonna hänenkin kukkivat ja tekivät hedelmää, mutta seuraavana vuonna ei sitten tullut enää yhtään lehteä ja puut oli menetetty. Kuinkahan käy näiden, peukut pystyyn.
Yritin ottaa perheestä kuvaa, mutta ovat niin arkoja etteivät päästä lähelle ja kamerani zoomi melko heikko ottaa kaukaa rantaruohikosta kuvaa.
On hienoa seurata sorsaperheen elämää, emo kutsuu ja pojat tottelee, onkohan eläinlapsille uhmaa ollenkaan. Mikähän on näiden pienten tulevaisuus, vanhempansa ovat viettäneet vuosia lomahelmessämme.
Toivotamme onnea heidän elämäänsä , minne se sitten johtaakaan.
Muuta Lomahelmen ihmeellisyyksiä. Viime keväänä istutimme kolme omenapuuta ja hyvin syksyllä olimme suojaavinamme ne talven tuhoilta, siis jyrsijöiltä, mutta kuinkas kävikään, raskas lumitaakka oli painanut suojaverkot alas ja rusakot paholaiset päässeet pupertamaan rungot ja oksat lähes täysin. Viikonloppuna jolloin tuhot huomasimme niin kaupat olivat kiinni ja eihän meillä ollut mitään suoja-aineita mukana, paikalliselta ABC:ltä löytyi sinitarraa ja siitä muotoilimme pitkiä kaistaleita jotka sitten kieputimme hätävaraksi runkojen ympärille. Sinitarrat siinä sitten viikon olivat ennen kuin saivat vauriot vahan suojakseen
( oli muuten tarraa hankala poistaa, oli niin iskostunut tiukkaan kiinni) ja tässä tulos.
Nyt omenapuut täydessä kukassa, joku ystävällinen kyllä lohdutti, että ensimmäisenä vuonna hänenkin kukkivat ja tekivät hedelmää, mutta seuraavana vuonna ei sitten tullut enää yhtään lehteä ja puut oli menetetty. Kuinkahan käy näiden, peukut pystyyn.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)